I´m just thinking

Ää ! Tästä on mennyt vasta pari kuukautta, kun laput lähettiin eteenpäin. En malttais millään odottaa sen perheen löytymistä. Kaikki tuntuu muutenkin koko ajan kyselevän, että minnepäin jenkkejä oon oikeen menossa. Sekös saa mulle vielä malttamattomamman olon. Kattelen vaan erilaisia paikkoja ja vaihtoehtoja minne voin joutua/päästä. Oon pohtinu kaikki maholliset tapaukset maasta taivaaseen, mitä huonoja juttuja voi tulla vastaan ja kuinka selvitä niistä. Oon kuitenkin myös jo haaveillu niitä ihaniakin asioita, mitä toi kokemus varmastikkin tuo tullessaan. Tukioppilaankin sain jo jonkin aikaa sitten. Eli se tukioppilas on semmonen henkilö, joka on aiemmin ollut vaihdossa tai on parhaillaan siellä. Siltä saa kysellä kaikkia mahdollisia kysymyksiä, mitä mieleen tulee ja se auttaa niin paljon kun vaan voi. Mun tukioppilas on siis saman ikänen tyttö, joka on tällä hetkellä vaihdossa Minnesodassa, missä on myös nyt yks mun tosi hyvä kaverikin. Eipä tässä mulla muuta, tällästä päivittelyä siis vaa. Hammaslääkärikäyntikin suoritettu.