lauantai 8. syyskuuta 2012

Melkein 2 viikkoa takana

Tää aika on menny ku hujauksessa. Viime viikoloppuna näin tosiaan kaikkia sukulaisia. Oltiin koko sunnuntai mökillä. Täällä tosiaan on tosi monella pikkunen mökki järvenrannalla.. Kaikilla vielä ties minkälaisia vesihommeleita, vesitrampoliineja, lauttoja, vesiskoottereita, moottoriveneitä, tubingia, vesihiihtoa, easyskiitä ja tiäs mitä härveleitä. Sain itekkin koittaa siispä easyskiitä ja tubingia.. Vesihiihto puolestaan vaikutti vähän liian pelottavalta mulle niin aattelin jättää sen väliin.


Meiän mökkimaisemat järven suuntaan.



Tässä näkyy sitten naapurin vesitrampoliini, eikä tosiaan ollut ainut. Tosi monella oli näitä.


Pitää varmaan itekki hankkia tämmönen kotiin! Oli ihan hullunhauskaa!



Mun sulonen host brother Denlan päätti jäädä istuskeleen laiturille.



Syötiin tosiaan koko viikoloppu kaikkee hyvää ja mökille mummu oli tehny kakkua.
Oli kans niin ihana tuolla auringon paisteessa vaan maata veneen kannella ja ottaa aurinkoo, sain kunnon bikinirajatkin aikaan. Sentään jossain vaiheessa tätä vuotta, kun ei Suomen kesä sitä ruskettumista ihan sallinu. Joka tapauksessa oon tykänny olla täällä tosi paljon.



Koulukin alko keskiviikkona klo 8:10. Pääsin Jenin kyydillä sinne. Olin tosiaan aika eksyksissä, mutta onneks löysin lopulta lokerolle. Sain ekalla yrityksellä jopa sen lukon auki ja siinä vaiheessa pääsi pieni helpotus. Kattelin vaa ihmisiä ympärillä ja jokasell tytöllä oli leveelahkeiset farkut ihan niin kun olin kuvitellu. Tuntu hassulta:D Kaikki naamat oli mulle ihan uusia paitsi Laurenin. Joten onneks sain siittä seura ennen koulun alkua. Se sitten neuvo mut auditorioon, johon kaikki seniorit meni koulun alkaessa. Seniorit=vanhimmat, juniorit=toisiks vanhimmat, sophmoret=toisiks nuorimmat ja freshmanit=nuorimmat. Tällänen pikku info siis tähän väliin. Juu sen jälkeen suuntasin advisorylle, joka on vähä niiku semmonen luokanvalvojatyyppinen. Taas vaan tuntemattomia naamoja. Sen jälkeen mua alko jo vähä pelottaan et mikä tunti mulla on seuraavaks ja mihi mun pitää mennä. Eli päädyin sitten vahingossa drama 1 tunnille, johon mun ei oikeesti kuulunu mennä, mutta sekin selvis tietenkin tunnin loputtua kun juttelin opettajan kaa. Oikeesti mun oli tarkotus olla espanja 1 ja vasta seuraavalla tunnilla oli tarkotus olla drama 1. No mutta onneks selvitettiin tää sitten espanjan opelle miksen ollu tunnilla ja sovittiin, että meen espanja 2 sitten seuraavalla tunnilla, ettei tarvii olla kahta kertaa drama 1. Elikkä onnistuin säheltään jo ekana päivänä. Loppu menikin sitten suht hyvin ja istuin ruokalassa joittenkin nuoremipien tyttöjen kaa, jotka oli ollu mun espanjassa. Koulun jälkee pitikin kiirehtiä suoraa päätä reeneihin.

Toisena päivänä puolestaan päätin kävellä kouluun, ettei tarvii lähtee niin aikasin. Mun koulumatka kestää kävellen vajaat kymmenen minuuttia, joten ei paha alkuunkaan. Koulussa olin vihdoin oikeilla tunneilla, mutta unohdin kolmosblockin jälkeen, että mulla pitäiskin olla advisory siinä vaiheessa. Olin kävelly suoraa päätä nelosblockille ja tajusin vasta luokassa, että täällä ei ookkaan samat naamat kun eilen. Sitten olinki myöhästyny jo vähä advisorylta, koska en tosiaa löytäny sitä luokkahuonetta. Tää koulu on mulle ihan liian sokkeloinen tai sitten mun suunnistustaidot on vaan jotai alinta luokkaa koskaan. Tällä kertaa pääsinki jo yhen futiskaverin ja sen kavereitten kaa syömään ruokalaan, siitä tuli jo niin helpottunu olo. Koulun jälkeen riensinki jo nopsaan kotona käymään ennen kun pitäis olla takasin koululla 4 aikaan. Tosiaan mulle ensimmäinen kotipeli oli sillon ja se meni ihan pyllylleen.

Ah! Kolmas päivä! Vihdoinkin ensimmäinen päivä ilman mitään mokia! Olin niin onnellinen siitä! :) Kaiken lisäks kun tiesin, että tänään olis taas yks Amerikkalainen futispeli illalla katottavana. Tutustuin yhteen poikaan, Armas jonka isovanhemmat puhuu vieläkin Suomea ja vanhemmat vielä vähäsen. Tää poika osas kylläkin ite vaan muutaman sanan, mutta oli jotenkin tosi hauska kuulla kaikkia juttuja siltä. Tuntu vaan tosi hassulta, kun alkuun se kysy, että eikö sen nimi ookkin suomalainen, mutta kun se lausu sen jotenkin tosi hassusti niin en ymmärtäny alkuunkaa. Sitten kuitenki jossain vaiheessa mulla vaan välähti mieleen, että mikä sen nimi vois olla. Ja kyllä Armashan se oli sitten kun varmistin sen kirjottamalla puhelimeen sen. Se oli tosi innoissaan, että miten täällä voi olla vaihto-oppilas Suomesta ja kun se oli puhunu siittä joskus sen vanhemmille niin ne oli kuulemma käskeny sitä pyytää mua kylään et ne sais tavata mut. Ois kyllä varmaa aika jännä puhua täällä jollekkin jenkkiläiselle suomea.

Juu mutta sitten taas hieman otoksia eilisillan pelistä.


Mun ensimmäiset jenkkikolikot;))


Kiitokset pelipaidasta kuuluu siis Jakeylle:) Courtney tosiaan tekstas mulle ja kysy, että onko mulle ok että laitan sen veljen pelipaidan päälle. Olin aika innoissaan siitä, kun tiesin että melkein kaikilla on jonkun pelipaita aina päällä. Saan todennäkösesti seuraavaanki peliin sitten Jakeyn pelipaidan vaan, että sillä kertaa vieraspelipaidan. Meiä koulun värit on tosiaan tummansinin, babyblue ja valkonen.




Ja tietenki meiän koulu voitti ylivoimasesti jälleen. Btw seuraavalla kerralla otan jonkun lämpimän viltin mukaan ;o palelin koko illan meinaan. Sitä ennen täytyy päästä kuitenki ostoksille, joten shoppailua ootellessa. Ehkä löydän jonkun jenkkiviltin?

lauantai 1. syyskuuta 2012

something about the school

Unohdin kokonaan, että tiistaina sain tehtyy mun tulevan lukkarin. Ekasta jaksosta löytyy siis näyttelyä, valokuvausta ja niiden muokkaamista, espanjaa ja englantia. Tosiaan vaihto-oppilaille englanti ja American historia on pakollisia ja hieman pelottaa, kun tulee oleen paljon uusia sanoja ja lukemista. American historiaa ei oo siis ekassa jaksossa vielä. Onneks lukkaria tehdessä Jen ja Chris oli mukana. Jen sano, että se haluaa tarkistaa ettei mulla oo liian vaikeeta koulun kanssa, jotta mulla jäis vapaa-aikaa edes vähän muullekkin kun koululle, reeneille ja kotiläksyille. Ihanasti ajateltu nyt mulla ei oo tosiaan ollenkaan matikkaa tai mitään tieteitä. Niille mulla on aikaa sitten kun palaan takasin Suomeen. Samalla kerralla sain mun lukon futislokeroa varten. Alkuun olin järkyttävässä paniikissa, kun niin moni on kertonu, että ei osaa käyttää ollenkaa sitä lukkoa ja että ne on tosi tiukkoja. Noo onneks seuraavana päivänä opettelin sen käytön ja nyt se sujuu vaikka unissaan:D Tosiaan yritin puolisen tuntia saada sitä auki kunnes sain ekan kerran. Mutta kyllä se siittä sitten, kun jakso vaan venkslata sen kanssa.

Tiistaina oli sitten illemmalla myös open house. Eli open house on päivä, jollon oppilaat voi mennä kouluun tutustuun ja hoitaan kouluun liittyviä juttuja ennen koulun alkua. Näin siis mun tulevat opettajat ja heti sain lempparin, joka oli espanjan opettaja  miss Vogt. Kaikki opettajat oli kuitenkin tosi mukavia, enkä malta oottaa koulun alkua. Pelottavaa oli kuitenkin kaikki käytävät ja lokerot. En muista sitten alkuunkaan, missä on mitäkin. Paljon ihmisiä ja hälinää ja hirvee kaiku ruokalassa. Tosiaan senioreille on oma ruokailutila, jossa vaan ne saa syödä. En siis tiedä kannattaako mun mennä ekana päivänä kaikille sallittuun ruokailutilaan vai vaan senioreille sallittuun. Ainiin ja Courtneyn mä tapasin ekan kerran juurikin Open housissa ja samana iltana mun oli tarkotus mennä syömään sen ja sen kavereitten kaa. Hupsista keikkaa ja kukas nukahtikaan heti kotiin päästyä. Noo mutta onneks näin Courtneyn jo seuraavan kerran torstaina ja sain anteeks mun väsymyksen. Vielä luokista eka jakso tulee oleen sen puolesta helppo, että kolme ekaa ainetta mulla on samalla käytävällä.