perjantai 31. elokuuta 2012

I love this place so much!

Tää viikko on menny hurjan nopeeta! En oikeen tiedä mistä alottaa, mutta kai sitä jostain täytyy. Ensinnäkin tää perhe on todellakin jotain, mitä voi vaan toivoa. Kaikki on ihan älyttömän ystävällisiä ja puheliaita. Koko ajan riittää puhuttavaa ja kerrottavaa. Aamut mun hostit on ollu töissä, jolloin pojat on ollu hoidossa. Joten sillon oon saanu vaan olla rauhassa kotona lukuun ottamatta lounasaikaa. Lounaalle siis ollaan menty melkein aina Jenin(mun host mom) ja sen opettajakavereitten kanssa. Oon yllättyny, että oon syöny aika terveellisesti ja kohtuullisesta, vaikka kaikki aina toitottaa siitä vaihtarien kymmenestä lisäkilosta. Täällä kuitenkin ihmiset urheilee paljon joten, se ei edes haittaa, vaikka söis kuinka paljon ja jonkin verran epäterveellistä. Ainakin musta tuntuu, että kaikki nuoret on niin hoikkia täällä;o

Tosiaan nyt oon jo nähny paljon uusia kasvoja täällä, kun futis reenit alko. Normaalisti reenit kestää täällä 1,5h-2,5h. Olin ihan rätti puhki poikki ekojen reenien jälkeen. En oo tehny paljoakaan koko kesänä joten kunto oli ihan pohjalla. Tai anakin näiden kuntoon verrattuna, joka oli ihan huikee. Kyllä tää paranee silti varmasti, koska nää on reenannu jo 3 viikkoa ennen mun tuloa ja mulla tosiaan vasta 2 reeniä takana. Alku tulee oleen vaan toi rankkaa, mutta ihmiset on tosi ystävällisiä ja ottaa mut mukaan joka paikkaan esim. ei pelkoa että jäisin yksin, jos tulee joku pariharjotus. Voin siis ilosin mielin lähtee aina harjotuksiin. Eka pelikin on jo tiistaina ja lähetään sinne siis bussilla. Valitettavasti en muista vastustajan nimeä nyt. Vielä mainitsen ekoista reeneistä, oli ehkä kaameimmat ikinä. Uudet nappikset--> rakot jalkoihin, asthma lääkkeen unohdus--> sattu hengittää, 33C lämmintä--> en todellakaan  oo tottunu tollaseen, uudet termit ja nopee puhe--> en ymmärtäny paljon mitään, kunto rapistunu--> en jaksanu juosta melkein ollenkaan. Kaiken tänkin jälkeen voin silti sanoo, että mulla oli hauskaa ja viihdyin siellä.

Eilen sain sitten kokeeseen ensimmäisen amerikkalaisen jalkapallopelin ikinä. Olin ihan pihalla säännöistä ja kaikesta, mutta ainakin sain tutustuu moniin uusiin ihmisiin. Mun pää on tällä hetkellä niin pyörällä uusista nimistä, että ei toivoakaan, että muistaisin edes puolet niistä. Ja tietysti mun piti tää hetki ikuistaa ja tulihan niitä muutama kuvakin otettua.


 
 
 
 
 
 
'




Tietysti pitää mainostaa tähän väliin että voitettiin ylivoimasesti. En edes muista paljonko, mutta vastustajan pisteet 6 ja voittajien pistees tais mennä yli 60. Vaikka tää koulu onkin suht pieni jenkkien mittakaavassa, niin kaikki täällä panostaa jenkkifutikseen. Tää peli oli vielä senkin puolesta erityinen, että päävalmentaja 300 voitto lyhyellä aikajaksolla! Ehkä seuraavassa pelissä ymmärrän vähän enemmän säännöistä.